Kävelyn kaupunki
Tänään olen kävellyt ja kävellyt ja kävellyt ja kävellyt ....
Aamukahvin hörppimisen ohella etsin netistä mitä Prahassa tapahtuisi tänään ja törmäsin PragueMarket - tapahtumaan Námesti Republicyn aukiolla. Koska kyseessä oli paikallisten muotoilijoiden ja käsityöläisten markkinat sinne oli ehdottomasti päästävä. Se olikin päivän ainoa suunnitelma, loput saisi mennä omalla painollaan nenän suuntaan.
Tarjolla oli paljon koruja ja laukkuja, neuleita ja jonkin verran sisustustavaraa. Hintataso oli suomalaisia vastaavia tuotteita hieman edullisempi, mutta ei kuitenkaan ihan halpa. Eikä käsityön tarvise halpaa ollakkaan.
Markkinoiden tunnelma ja taustalla soiva hyvä musiikki houkuttivat minut jäämään aukiolle istuskelemaan ja juomaan laiskasti päiväkahvia. Turisti paikassa kärrystä ostettu take away latte maksaa noin 2,70€.
Sitten alkoi kävelymaratooni, tai sille se ainakin näin illalla jaloissa tuntuu. Suuntasin Vltava joen rantaan ja ostin matkalta mukaan eväät eräästä konditoriasta. Joen varressa oli tänään suorastaan kuuma, lämpömittari lähenteli hellelukemia eikä tuulta ollut nimeksikään. Olen onnistunut välttämään suurimpia turistikasaantumia, mutta Kaarlensillalle tullessani se ei enää onnistunut. Ja koska tänään ei ollut päivä jolloin ylittäisin joen päädyin Staré Mestoon, vanhaan kaupunkiin.
Prahassahan ei tarvitse kuluttaa samoja katuja muiden turistien kanssa nähdäkseen hienoa arkkitehtuuria, mutta vanhan kaupungin aukion huolellisesti restauroidut talot ovat näkemisen arvoiset. Ja niin ne olivat sunnuntaivalelluksella olevan monituhatpäisen turistilaumankin mielestä. Palaan aukiolle jokin arkinen aamupäivä uudelleen, jolloin voin saada perhealbumiini kuvia ilman japanilaista matkanopasta ja ruotsalaista miesseuruetta oluttuoppeineen.
Ei tarvinnut kääntyä montaakaan kadunkulmaa kun ihmisvilinä oli jäänyt taakse. Kävelin satunnaisia katuja satunnaiseen suuntaan. Kaikkialla oli vaikuttavia vanhoja kivitaloja koristeisine ikkunan pielineen.
Ja koska ihmisen on hyvä syödä välillä (taas) ostin Náměstí Mírun aukiolla olevasta kojusta 100 CZKlla juoman ja ranskalaistötterön. Perunat olivat hyviä ja kuumia ja sopivan suolaisia. Suosittelen. Istuin aukion penkille ja seurailin syödessäni sunnuntaitaan viettäviä perheitä ja kaipailin omaani. Onneksi ranskalaisissani oli majoneesia.
Aamukahvin hörppimisen ohella etsin netistä mitä Prahassa tapahtuisi tänään ja törmäsin PragueMarket - tapahtumaan Námesti Republicyn aukiolla. Koska kyseessä oli paikallisten muotoilijoiden ja käsityöläisten markkinat sinne oli ehdottomasti päästävä. Se olikin päivän ainoa suunnitelma, loput saisi mennä omalla painollaan nenän suuntaan.
Tarjolla oli paljon koruja ja laukkuja, neuleita ja jonkin verran sisustustavaraa. Hintataso oli suomalaisia vastaavia tuotteita hieman edullisempi, mutta ei kuitenkaan ihan halpa. Eikä käsityön tarvise halpaa ollakkaan.
 |
| tällaisen kettukorun ostin itselleni, se on ihana :) |
Sitten alkoi kävelymaratooni, tai sille se ainakin näin illalla jaloissa tuntuu. Suuntasin Vltava joen rantaan ja ostin matkalta mukaan eväät eräästä konditoriasta. Joen varressa oli tänään suorastaan kuuma, lämpömittari lähenteli hellelukemia eikä tuulta ollut nimeksikään. Olen onnistunut välttämään suurimpia turistikasaantumia, mutta Kaarlensillalle tullessani se ei enää onnistunut. Ja koska tänään ei ollut päivä jolloin ylittäisin joen päädyin Staré Mestoon, vanhaan kaupunkiin.
Prahassahan ei tarvitse kuluttaa samoja katuja muiden turistien kanssa nähdäkseen hienoa arkkitehtuuria, mutta vanhan kaupungin aukion huolellisesti restauroidut talot ovat näkemisen arvoiset. Ja niin ne olivat sunnuntaivalelluksella olevan monituhatpäisen turistilaumankin mielestä. Palaan aukiolle jokin arkinen aamupäivä uudelleen, jolloin voin saada perhealbumiini kuvia ilman japanilaista matkanopasta ja ruotsalaista miesseuruetta oluttuoppeineen.
Ei tarvinnut kääntyä montaakaan kadunkulmaa kun ihmisvilinä oli jäänyt taakse. Kävelin satunnaisia katuja satunnaiseen suuntaan. Kaikkialla oli vaikuttavia vanhoja kivitaloja koristeisine ikkunan pielineen.
Ja koska ihmisen on hyvä syödä välillä (taas) ostin Náměstí Mírun aukiolla olevasta kojusta 100 CZKlla juoman ja ranskalaistötterön. Perunat olivat hyviä ja kuumia ja sopivan suolaisia. Suosittelen. Istuin aukion penkille ja seurailin syödessäni sunnuntaitaan viettäviä perheitä ja kaipailin omaani. Onneksi ranskalaisissani oli majoneesia.
Comments
Post a Comment