It's a kurpitsa

Halloween lähestyy vauhdilla ja valmistelut ovat mallillaan. Alkuviikosta olimme jo tehtailleet lepakkoja ja kissoja. Nyt vuorossa olisivat kurpitsat. Mutta sitä ennen oli minun vuoroni pitää torstain Circle Time for Bigs.

En ole laulavaa sorttia, mutta onneksi lapset ovat melko kiitollista yleisöä ja kun tervehdys-, aakkos-, sää- ja viikonpäivälaulut ovat heille jo ennestään tuttuja ei minun tarvinnut esittää suuria soolonäytöksiä. Ja ihan hyvinhän se meni. ”Hello, how are You. Hello, how are You. Hello, how are You today?” ”Hello *name*, how are You today” ”I’m happy/sad/super” ”Why are You happy/sad/super today?” ”Because we are at school/mam is sick/we go to a party” … ja sama seuraavan lapsen kanssa. Nimien tavausta, sään ihmettelyä ikkunasta, vastakohtia ja lopuksi laululeikkejä. Eikä englannin kielessänikään ole mielestäni mitään vikaa.

*photo by Alexandra Rose Miller

Kurpitsakoristeiden askartelua. 

Torstaisin on myös kokkausta ja teeman mukaan teimme kurpitsakeittoa. Jakaannuimme kolmeen ryhmään ja kukin ryhmä sai pilkottavakseen kurpitsan, tai siis kunkin ryhmän aikuinen sai pilkottavakseen kurpitsan. Kurpitsan halkaisun jälkeen lapset kaivoivat siemenet ja ”yacci stuf” pois. He saivat tutustua kurpitsaan, meillä oli myskikurpitsa eli ”butternut” (oma lempparini, nam), maistamalla ja tuoksuttamalla. Kaikki palaset laitettiin suureen kattilaan yhdessä sipulin ja kasvisliemen kanssa, paahdettiin hetki ja peitettiin kasvisliemellä. Lopuksi joukkoon vielä reilusti hapankermaa ja hieman muskottipähkinää. Surrur, sekoittimella ja keitto oli valmis. Osa söi paljon, osa vähemmän. 

Tehosekoittimen puutteessa vatkain käy hyvin vaikka tulos ei ole niin sileä. *photo by Alexandra Rose Miller

Tums up for the soup. *photo by Alexandra Rose Miller

Perjantaina jatkoimme kurpitsojen parissa puhertamista, sillä vuorossa oli kurpitsalyhtyjen kaivertaminen ensiviikon halloween juhlia varten. Koululle on hankittu sahalaitaisia, mutta ei veitsenteräviä kurpitsakaivertimia joita myös lapset voivat käyttää. Niitä voi tilailla esimerkiksi täältä. Jakaannuimme jälleen kolmeen ryhmään ja minä yhdessä Alexin kanssa saimme pienimmät lapset. Joten me teimme kaiverrustyön. Kun kurpitsalta oli avattu hattu, saivat lapset kaivaa käsin sisälmykset ulos. Valitsimme netistä muutaman erilaisen kasvovaihtoehdon ja lapset saivat valita suosikkinsa. Pieni kaiverrusveitsi oli yllättävän tehokas väline, vaikkei se sille näyttänytkään. Ja ihan hyvähän meidän Jack-o'-lantern kaiverruksestamme tuli. Lapset olivat siitä ainakin kovin ylpeitä.

 Poistimme kurpitsasta sisälmyset. *photo by Alexandra Rose Miller

Hyvä ystäväni on myös tänään tulossa Prahaan, viettämään kanssani Tsekin 100 vuotisen itsenäisyyden juhlaa tulevana viikonloppuna. Jee. Koska asun sen verran kaukana kaikesta, vuokrasimme Airb’n’b kautta pienen hotellinomaisen huoneiston keskustasta. Heitin työpäivän jälkeen laukkuni kämpälle ja suuntasin jonkin matkan päässä olevaan suloiseen Marty’s Kitchen kahvilaan. Viikonloppuisin paikkan brunssi on todella suosittu eikä suotta. Tilaamani lohi-tuorejuusto crepsi oli hyvää ja sisälsi jopa salaattia (jota täällä ei turhan usein ole tarjolla), mutta jälkiruuaksi ottamani kakkupala oli taivaallinen. En pysty edes kuvailemaan sitä, niin hyvää oli vadelmista itsetehty marjakerros ja sen alla oleva valkosuklaa mousse. Käykää täällä vaikka majoittuisitte kauempanakin.

Hei, täällähän saa jotain vihreääkin. 

Kakku, joka vei hetkeksi taivaaseen.